Työväentutkimus 2004 (eräitä huomioita artikkeleista)

”MEÄN SUKHUN ……” s. 5-7.

Jutussa todetaan mm., että ”Työväestö tuli suurimmaksi osaksi nykyisen Oulun läänin alueelta tai sitä etelämpää”.

Tulin v. 1964 Kemissä avatun sairausvakuutustoimiston johtajaksi. Toimiston piiriin kuului Kemin kaupungin lisäksi Kemin mlk ja Simo. Kun kaikista asukkaista saatiin rekisterikortit väestörekisteristä, niin minua kiinnosti, kuinka paljon on muualta muuttaneita. Huomasin saman kuin Satokangas tutkimuksessaan. Totesin myös, että Lapista muuttaneita oli hyvin vähän. Olen keskustellut monen kanssa siitä mistä tämä johtui. Riittääkö selitykseksi Satokankaan selitys, että ”Paikallinen agraariyhteisö ei ollut teollisuuden työvoimareservi”? Minusta tämä selitys ei oikein riitä. Kyllä täältä etelämmästäkin muuttaneet monet olivat lähtöisin ”agraariyhteisöstä”. Oliko niin, ettei Lapissa ollut suuremmin työttömyyttä, ja lappilaiset pitivät kiinni porotaloudestaankin?

OMAN ELÄMÄN TARKKAILIJAT s. 7-8.

Sivulla 8 todetaan mm., että ”Kilpi otti kirjaansa vahvasti mukaan kommunistisen naistoiminnan historian”.

Sodan jälkeen tuli demokraattisten naisten toimintaan mukaan muun muassa sodassa lottana toimineita. Muistan hyvin kun Iisalmen dem. naisissa mukana olevista parikin naista kysyi, että voivatko he entisinä lottina olla mukana dem. naisissa. Vastasin tietenkin, että tottakai voi, sillä molempien toimintaan innosti tarve tehdä jotain hyvää. Voiko tällaisia naisia sanoa kommunisteiksi?

Myös jutussa Tuntematon Siina sanotaan mm., että ”kaikista Ihalaisen sisaruksista Anselmia lukuun ottamatta tuli kommunisteja”. Näistä Anselmin sisaruksista Toivo kuului SKDL:ään ja oli erittäin arvostettu henkilö kunnallisissa luottamustehtävissä, mutta SKP:hen hän ei kuulunut eikä pyydettäessäkään olisi varmaankaan liittynyt. Tällaisia vanhoja työväenliikkeen veteraaneja – ja nuorempiakin – kuului SKDL:ään, mutta kommunisteiksi ei heitä pitäisi sanoa. Ihalaisen Toivolla oli vankka vakaumus, mutta ei kommunistinen. Johtuiko se siitä, että hän tiesi kommunisteista ja kommunismista enemmän kuin me nuoret intomieliset ”kommunistit”. Tosin minäkin olin v. 1944 talvella Äänislinnassa melko ”tietämätön” kun siellä eräät tamperelaiset kaverit totesivat, että ”työväenliike on hyvä liike, mutta vittumainen ilman kivääriä”. Minä vastasin, että työväenliike ei tarvitse kivääriä, ja kaverit totesivat, että Kaikkonen on kommunisti. Minä vastasin siihen, että jos kommunisti on tällainen, niin minä olen sitten kommunisti, mutta varmasti en silloin tiennyt kommunisteista mitään, mutta olin kasvanut työväenhenkisessä kodissa.

Totean siis lopuksi, että näitä ”kommunistileimoja” heitellään liian löysästi.

NEUVOSTOLIITON ROOLI TSEKKOSLOVAKIAN ……..s. 27-29.

Olin työpaikallani kahvihuoneessa kun esimieheni, aluejohtaja, tuli huoneeseen kädessään tuore paikallisen sanomalehden lentolehtinen Tsekkoslovakian miehityksestä. Nähtyäni lehtisen kirosin ja sanoin, ettei Neuvostoliitto olisi saanut näin menetellä. Esimieheni tyynnytteli minua ja selitti, että kyllä Neuvostoliitto on ilmoittanut Yhdysvalloille aikomuksistaan ja että tämä on vain sitä suurvaltojen etupiiritoimintaa, eikä siitä aiheudu sen kummempaa.

Nyt jälkeenpäin minua mietityttää se, että miten oikeisto ja sosiaalidemokraatit suhtautuivat tapahtumaan. Olivatko he vain vahingoniloisia täällä vasemmalla tapahtuvasta välienselvittelystä?

On myönnettävä, että monet meistä enemmistöläisistäkin olivat valmiit hyväksymään eräitä Neuvostoliiton selityksiä. Esimerkiksi kun pidetyssä puolueosaston kriisikokouksessa en hyväksynyt N:liiton selitystä, että länsivallat olivat valmiita miehittämään Tsekkoslovakian, eräät vahvat ”meikäläisetkin” löivät mielipiteeni matalaksi. Käytiinkö sitten muissa puolueissa minkäänlaista keskustelua tapahtumasta, vai tyytyivätkö ne katsomaan tyynenä sivusta etupiirin sisällä käytävää välienselvittelyä.

TOISENLAINEN NÄKÖKULMA …..s. 37.

Sakari Selin on oikeassa siinä, että lähihistoriaa selitetään monin eri tavoin. Kun aloitin äskettäin lukemaan Weilin+Göösiltä ilmestynyttä teosta Itsenäisyyden puolustajat, niin ensimmäinen ärsytys tuli, kun sivulla 30 aukeni eteeni otsikko KAPINAVUOSIEN SYNKKÄ JÄLKILASKU. Ajattelin, että tällaistako on jatkokin. Kuitenkin jo seuraavassa luvussa puhutaan vähän siistimmin sisällissodasta.

Veikko Kaikkonen